Historia

Tälle sivulle ollaan kasaamassa laajempaa pakettia Oulun Teekkariyhdistyksen vaiheista, mutta sitä odotellessa tarjoamme teille herkullisen tarinan eräästä teekkarilakin koeversiosta.

Kun Fredrikson teekkarilakkia valmistaa yritti..

Oulussa 12.3.1996

Arvoisa Fredriksonin lakkitoimittaja!

Sain kunnianarvoisaksi tehtäväksi Oulun Teekkariyhdistykseltä kokeilla yhden päivän ajan Teidän toimittamaanne mallikappalettanne teekkarilakista. Päivän kulku oli seuraava:

Heräsin aamuvarhaisella klo 7.30. Huolimatta edellisen päivän rasituksista tunsin itseni pirteäksi. Olin sopinut lähteä päivällä varsin perinteeksi muodostuneisiin Rauhalan ympärihiihtoihin. Laitoin aamulla ylpeänä uutukaisen ja valkoisen Fredriksonin lakin päähäni, haalareiden pukemisen jälkeen. Nautin aamupalan suuren odotuksen vallitessa. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

Kaverit tulivat hakemaan minua Fiat 133:lla noin klo 8.30 tienoissa. Tähän mennessä olinkin kerennyt nauttia muutaman keskioluen. Koska olemme köyhiä opiskelijoita, saimme ahdettua tähän kulkuneuvoon jopa 9 teekkaria. Valitettavasti minun osakseni koitui ainoastaan alaruumiin sisäpaikka tarkoittaen sitä että pääni roikkui hervottomasti ikkunasta ulkona. Kuljettajamme saavutettua huimat 70km/h nopeuden alkoi lakki heilua uhkaavasti päässä meinaten pudota. Täten vedin lipan yläpuolella olevan ”kuminauhan” leukani alitse jotta lakki ei putoaisi kyydistä. Noin 80km/h nopeudessa kuminauha irtosi kiinnityksistään aiheuttaen lakin lentämisen hienossa kaaressa takaatulevan auton alle. Takaa tuleva autoilija sai kuin saikin estettyä lakin yliajon ajamalla auton komeasti lumen pöllytessä penkkaan.

Käytyämme noutamassa Lakin, jatkoimme matkaa hiihtopaikalle. Täällä nautimme hieman lisää virvokkeita. Koska hiihto suoritetaan luonnollisesti talvella ja suksilla, tulee siinä helposti kylmä. Kylmyyttä lisäsi Oulun kova viima ja lumisade. Lumisade kasteli uutukaisen lakin. Huolimatta säästä, lähdimme iloisin mielin saunomaan Teekkaritalollemme, jossa on kaksi saunaa. Yleensä saunomme sillä periaatteella, että isompaan saunaan menevät pojat ja tytöt sekaisin ja pienempään saunaan ujot pojat yksinään.

Koska en ole ujo poika, menin sekasaunaan. Perinteiden vallitessa, saunoimme Teekkarilakki päässä. Saunottuani ja nautittuani keskiolutta saunassa noin 32min, poistuin saunatiloista hakemaan lisää virvokkeita. Siirryttyäni takkahuoneen puolelle, tuli minulle hiki ja nostin lakin päästäni hetkeksi pöydälle. Tämän tehtyäni alkoivat ystäväni nauramaan minulle tavalla jolla he eivät ole ikinä nauraneet. Ihmettelin suuresti tätä naurunpurakkaa. Nautittuani pari keskiolutta lisää, alkoi ihmisten nauru hellittämään. Mutta vain vetääkseen henkeä. Tässä välissä sain kuitenkin udeltua mistä moinen johtuu. Kaverini eivät kyenneet puhumaan, mutta osoittivat sormella päätäni josta olin juuri lakin pöydälle nostanut. Kuinkas ollaakaan, päässäni oli vielä lakin "jäänteitä" eli sinivalkoinen vuori. Lakki ilmeisestikään ei kestänyt saunassa ilmenevää kosteutta.

Toivuttuani järkytyksestä laitoin lakin uudelleen päähäni. Kokeilimme myös kuinka onnistuu tapojemme mukainen tupsun uittaminen olutlasissa. Tupsunhan tulisi imeä 0.33 litraa suomalaisvalmisteista keskiolutta. Tätä Teidän lakkinne tupsu ei kuitenkaan tehnyt vaan jäi valuttamaan olutta ilkeästi matkallani takaisin saunatiloihin. Saunottuani noin 25 minuttia, tuli minulle taas jano. Lähdin hakemaan lisää keskiolutta varastosta. Tällöin kuitenkin liukastuin tupsun valuttamaan olutvanaan käytävällä ja lensin päistikkää maahan. Suuren ilmalennon aikana Teekkarilakkinne lensi kaaressa kiukaan päälle. Onneksi ripeät Teekkarit kuitenkin pelastivat lakin nopeasti. Tällöin he heittivät lakin minulle takaisin mutta en vastaanottanut kuin päähineosan. Tupsu jäi ilmalennon aikana suihkuhuoneeseen.

Nyt minulla oli siis päähine, tupsu ja vuori kädessäni. Tässä vaiheessa (kellon näyttäessä 18.45) katsoin aiheelliseksi suurempien vahinkojen välttämiseksi, päättää tämän testin. Kouluasteikolla 4-10 arvosanaksi lakille annan 5. Olen vastedeskin erittäin kiinnostunut testaamaan myös Teidän lakkejanne kunhan ne kestäisivät yli 1:n vuorokauden normaalia Teekkarielämää. Itse en katsoisi - enkä katsokaan - järkeväksi sijoittaa alle vuorokauden kestävään lakkiin useampia satoja kelluvia Suomen markkoja. Pyytäisinkin kunnioittavasti Teitä puuttumaan mainitsemiini hienoisiin yksityiskohtiin Lakissanne.

Kunnioittavasti,
Markku Lappalainen
Teekkari